Kolmas työpäivä

Töissä päiväni alku kuului vaaramerkin nopealla suunnittelulla jota tein aivan liian kauan, pikkutarkka kun olen. Sen saatuani tehtyä aivan koko loppu työpäivän, ruokataukoa lukuunottamatta, kului tarrojen leikkaamisessa, irrottamisessa ja laittamisessa laatikoihin. Kokosin laatikoita, laitoin niihin tarrat, pistin laatikot suurempiin laatikoihin ja teippasin kiinni. Hyvin yksinkertaista mutta joskus tällainen mekaaninen työ on ihan hauskaa, kunhan sitä ei tarvitse tehdä liian monta päivää viikossa. Työpäivän päätteeksi minua odotti viiden päivän loma, koska pääsiäinen oli saapunut. Lisään mukaan puhelimella ottamiani kuvia aikasemmalta reissulta Derryn ulkopuolella.

Ensimmäinen työpäivä

22.3.16 oli ensimmäinen työpäiväni. Matkaa työpaikalle kävellen on onneksi vain vartti eikä linja-autolla tarvitse matkata. Työskentelen tosiaan Soapboxissa joka on Nuprintin alaisuudessa. Nuprint tuottaa muun muassa  etikettejä ruokatuotteisiin, Soapbox on enemmänkin keskittynyt tekemään tuotteita bisnes-korteista isoihin ikkunagrafiikoihin. Ensimmäisenä päivänä pääsin katsomaan Nuprintin tuotantolinjaa ja näkemässä ihmisiä työskentelemässä. Sitten matkasin parkkipaikan toisella puolella olevalle Soapboxin toimipisteelle, Paikka on pienempi kuin Nuprintillä mutta siellä näkee suoraan kun asioita tuotetaan ja kootaan.

Ole ollut Soapboxissa pari päivää ja oikein tyytyväinen. Muutaman pienen tehtävän jälkeen pääsin suunittelemaan isoa mainoskangasta Soapboxille käyttämällä Illustratoria. Sen pitäisi tulla sisääntuloportin viereen ja jonka sitten näkisin joka päivä töihin mennessä! Se totisesti antaisi motivaatiota, Mutta se on vielä kesken. Toisena päivänä suunnittelin pari erikokoista banneria asiakkaalle, mikä on ollut oikein mielekästä työtä. Pääsin myös tekemään hiukan fyysistä työtä kootessa laatikoita ja laittaessa tarroja, eikä pelkästään koko päivä tietokoneen takana. Kommunikaatiotaitoni englanniksi työtovereiden kanssa on ollut ihan toimivaa vaikkei se kovin luonnollista vielä olekaan. Mutta sen pitäisi töiden ohella parantua päivä päivältä.

Lähtö

Otin ja muokkasin kuvat puhelimella.

Tervehdys kaikille tätä lukeville! Täältä pääsette lukemaan minun blogipäiväkirjaa Pohjois-Irlannissa. Päiväkirjan pitäminen ei ole minulle ennestaan tuttua kuten ei myöskään blogin kirjoittelu, mutta luulen saavani pidettyä tätä ihan kohtuu hyvässä kunnossa. Ennustan jo tässä vaiheessa että tarinoissani vapaa-ajaltani tulee esiintymään paljon henkilö nimeltä Jenna. Hän oli mukana matkalla Derryyn ja on kämppikseni näiden 10 viikon ajan. Tulee olemaan mahtavaa jakaa suuri osa kokemuksista hänen kanssaan.

Virallisesti aloitan blogikirjoittelun tästä pisteestä eteenpäin. Ja mikä parempi kohta aloittaa kirjoittelu kuin ajasta ennen matkaa. Yritin muokata unirytmiäni niin että heräisin mahdollisimman myöhään päivällä, koska tiesin etten saisi ennen lähtöä nukutuksi. Heräsin noin yhden aikaan päivällä ja juna lähti kolmelta yöllä. Kamat oli pakattu ja eka stoppi oli Helsinki-Vantaa lentoasema. Turvatarkastuksesta matkattiin lävitse ja ennenpitkää oltiin lentokoneessa. Kuulleistani kauhupuheista huolimatta ensimmäinen lento meni äärimmäisen hyvin. Ensimmäinen ja pisin valietappi oli tiedossa.

Saavuimme Amsterdamin lentokentälle ja mietimme mitäs nyt. Tiedossa oli melkein seitsemän tuntia pelkkää odottelua. Sää oli mainio ja aika meni yllättävän nopeasti ohitse. Lensimme Pohjois-Irlannin pääkaupunkiin Belfastiin ja matkasimme linja-autolla Derryyn. Tämä tuntui yllättäen kyllä pisimmältä osalta matkassa. Saavuimme perille ja kaiken tämän väsymyksen ja pimeyden keskellä oli yksi innokas ja pirteä henkilö, ja hän oli tullut meitä vastaan Foylesta. Lyhyen automatkan jälkeen koimme täyden yllätyksen. Asuntomme oli täysin uusi sisältäpäin. Pyykinpesukone, telkkari, kylpyamme, sängyt, aivan kaikki. Tällaisessa asunnossa todellakin kelpaa asua seuraavat viikot. Painoin pään tyynylle ja nukahdin.